Pauli Luoma tunnetaan
ensisijaisesti aforistikkona. Hänen ”kyytrilogiansa” Kyynluita (2004), Kyynkieli
(2005) ja Kyyoppi (2006) on keskeinen
osa 2000-luvun suomalaista yhteiskuntakriittistä aforistiikkaa.
Vuonna 1968 syntynyt Pauli Luoma
harrasti kuvanveistoa vuoteen 1996, minkä jälkeen hän aloitti kirjoittamisen.
Pitkään toimettomana huoneen nurkassa seissyt isoisän vanha kirjoituskone sai
vihdoin käyttöä. Aluksi päämuodoksi valikoitui sketsit, joita Luoma kirjoitti
reilut 200. Tuotantoyhtiö Filmaattiset innostui niistä, mutta televisioon asti
sketsejä ei saatu. Samana vuonna 1996 syntyivät myös ensimmäiset runoyritelmät.
Kaksi vuotta myöhemmin Luoman runoja julkaistiin Reviiri-antologiassa.
Kaksituhattaluvun alussa Luoma
näytti traktaattejaan, filosofisia pohdiskelujaan läänintaiteilijana
toimineelle runoilija Tommi Parkolle. Parkko näki tekstien aforistisen luonteen
ja neuvoi: tee näistä aforismeja. Kehotus johti kolmeen edellä mainittuun
aforismikokoelmaan. Vuonna 2007 Luomalta ilmestyi vielä fragmenttikokoelma Apinahäkkiteoriat. Jotkin kirjan
teksteistä oli julkaistu aiemmin Voima-lehdessä.
Apinahäkkiteorioiden jälkeen Luomalla oli kirjoittamisessaan pitkä
kuiva kausi aina vuoteen 2013, jolloin hän palasi fragmenttien pariin. Nyt
muoto oli tosin selvästi lyhyempi kuin Apinahäkkiteorioissa.
Luoman tarkoituksena on julkaista uusia fragmenttejaan kirjana lähivuosien aikana.
Pro aforismissa nyt julkaistavat fragmentit ovat syntyneet viimeisen noin
puolen vuoden aikana.
Luoman fragmenteista on
tunnistettavissa hänen aiemmista teoksistaan tuttu nyrjähtäneennotkea tapa
käyttää kieltä. Ajatuksellisen aineksen lisäksi hänen fragmenteistaan on
löydettävissä naivistisia ja mystisiäkin elementtejä. Jotkin niistä ovat
vahvasti kallellaan proosarunoon.
”Aforismien kirjoittamiseni
loppui aikoinaan, koska kirjoitin niitä niin paljon. Pannu paloi pohjaan. – – Olen
ajatuskeskeinen kirjoittaja. En pysty lähtemään liikkeelle runo edellä, vaan
aina ajatus edellä. Lopputuloksessa voi tosin olla runollisuuttakin.
Fragmenttini eroavat aforismeistani niin, että niistä puuttuu tiiviys ja
iskevyys, se aforistinen lataus. Nykyiset fragmenttini ovat niin lyhyitä, että
siitä ei fragmentti juuri voi lyhetä.”
Pauli Luoman fragmentteja
Voin helposti
kuvitella viisaan ihmisen lukevan hyvää kirjaa keskiaikaisessa linnassa
hämärässä huoneessa kynttilänvalossa, josta piirtyy kuva minusta.
Marc Chagallin
maalauksessa ihmiset leijuvat ja kulkevat käsi kädessä talojen yllä kuin eivät
kuuluisi minnekään, etsien omaa maata ja kotia. Yritän keksiä vaihtoehtoista
muotoa sairaalalle ja kodille, talvipuutarhaa, jossa olisi lämmin.
Yö saapuu
vääjäämättä. Kun se pyyhkäisee planeetan yli, koskee se meitä kaikkia eikä
ikäänkuin ketään. Se on puolueeton. Se ei sillä tavalla töki, piikittele.
Cioran
kirjoitti yöllä, kun muut nukkuivat, yksin ja vain Jumala seuranaan. Ehkä
hänellä oli niin henkilökohtainen suhde tähän Ylempään, että sai aikaan synkkiä
ja armottomia tekstejä. Hän ei tullut ristiinnaulituksi, vaan hänen
kirjallisuutensa.
Ehyt lause
kuin saisi valita naapurinsa. Aina voi tietenkin erakoitua ja muuttaa mökkiin
pellon reunalle ja kirjoitella susista ja hirvieläimistä.
Maisema on
epätäydellinen ja epäsymmetrinen, miltei geometrisesti mahdoton, lähes optinen
harha. Korttelit muodostavat ristikon ja tuovat järkeä. Se toimii hyvin
mieleenpalauttamisen esimerkkinä.
Ainoa
vaihtoehto on osallistua yhteiseen valheeseen, minusta ei ole yhden miehen
vähemmistöksi. Väritän maisemaa ja parantelen hieman puutteitani ja kampaan
hiukset. Tätä ette ehkä tarkoittaneet.
Nämä uurteet
ja rypyt kasvoilla eivät siitä miksikään muutu, vaikka ymmärtäisimme mikä tai
mitä aika on. Ne saavat vain uuden tulkinnan ja tyylin. Ehkä kanjonit ja uomat.
Pienet
kaunokirjalliset merkinnät, oivallukset ja huomiot kirjojen reunoilla tai
lapuissa tuskin sellaisenaan elättävät, pitävät ketään hengissä, vaikka niistä
muodostuisi hyväkin teos. On vain jotenkin vaikea ajatella kasvustoa autiomaan
reunoilla.
Lavean tien
kauhut tunnemme jo. Ainoa vaihtoehto on nöyränä ja vaatimattomana lähettää omat
kykynsä kuin laivat satamasta maailmalle ja odottaa kärsimättömänä niiden
palaavan ruusujen kera.
Kuinka
useasti, lähes päivittäin, olen maannut alakuloisena sateen pieksämänä
ojanpohjalla ja saanut kuivia vaatteita ja silitystä. Kunnes taas sataa vettä
ja ihmiset rientävät pyyhkeineen paikalle. Tätä typeryyden määrää ei voi enää
käsittää. Se ei ole kirjoitettavissa.
Jos pystyn
rehelliseen itsekritiikkiin, osaan varmaan myös tuottaa omaakehua, arvokkuutta
ja kunniaa, joka ei johdu mistään ulkopuolisesta. Ehkä katson itseäni peilistä
toinen silmä kiinni. Se olisi kohtuus.
Sinussa on
portaat ja laatikoita ja ääriviivasi kuin piirtäisi viivaa tähdestä toiseen ja
universumin reunaa. Olet yksinkertaisesti täydellinen. Et voi paikata
puutteitani, toimia kainalosauvana. Sinua ei voi käyttää väärin, olet päämäärä.
Lähden matkaan kuin alus.
Vuodenajat
painautuvat yhteen kuin yhdeksi päiväksi kuin näkisi oman selkänsä. Tästä ei
kehity edes pientä polkua tai surullista runoa. Tämä on kai jonkinlaista
näkemistä.
Kuolema on
huono vertailukohta ja peili ajatuksille ja teoille ja se kertoisi pitävätkö ne
paikkansa vai ovatko liioiteltuja. Hautausmaalla vainajat ovat siististi
järjestetty ja rivissä kuin olisivat kaikki samaa mieltä kuin heillä olisi
yhteinen pyrkimys.
Tästä
huoneesta ei puutu kukaan. Täällä ei ole sijattua vuodetta sinua varten kuin
haamua odottamassa täyttymystä, enkä tunne luissani kylmiä vieraantumisen
merkkejä. Tämä talo ei huutele kenenkään perään.
Piirustukset
ovat olemassa jo ennen taloa. Liioittelu, väittäminen ja äärimmäisyyksiin
menevät teoriat vastustajineen ja puolustajineen odottavat vain sanoja.
Täydellinen
harmonia ja kokonaisuus kuin ihmisten kesken kulkisi kultainen lanka, joka
sitoo heidät kauniisti yhteen. Tähän ei voi suhtautua kuin hilpeydellä, niin
korkealla se on.
Mikä on fragmentti?
Fragmentti on aforisminkaltainen teksti, joka on aforismia pitempi. Se
on eräänlainen pienoisessee, pituudeltaan esimerkiksi 5–20-rivinen. Sana
fragmentti voi tarkoittaa myös esimerkiksi epätäydellisenä säilynyttä tekstiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos kommentointi ei muuten onnistu, valitse Kommentti nimellä -valikosta vaihtoehto “Nimi/URL-osoite” tai “Nimetön”. Kiitos sinulle!