PERUSTIETOA AFORISMISTA

Mikä on aforismi?

Aforismi on lyhyessä ja tiiviissä muodossa ilmaistu ajatus. Aforismi on tyylikkäästi muotoiltu ja ajatuksellisesti painokas lyhyt proosateksti. Sana aforismi voi tarkoittaa sekä yksittäistä aforismia että koko lajia.

Onko aforismilla muita nimiä?

Aforismeja kutsutaan myös esimerkiksi ajatelmiksi, mietelmiksi ja mietelauseiksi.

Millä nimellä kutsutaan aforismien kirjoittajaa?

Aforisti ja aforistikko.

 

Mistä sana aforismi tulee?

Sanan alkuperä juontuu kreikan kielen verbiin aphorízein (rajoittaa, määritellä). Aforismia tarkoittava kreikan kielen sana aphorismós merkitsi aiemmin määritelmää, siitä se on laajentunut tarkoittamaan ajatelmaa eli aforismia.

 

Mikä on lajille ominaista?

Aforismissa yhdistyvät vähäsanaisuus ja paljonsanovuus. Aforismi etsii tuoreita näkemisen ja sanomisen tapoja. Lyhyyden ja tiiviyden ohella yksittäiselle aforismille on usein tunnusomaista poleemisuus, kyseenalaistavuus, yllätyksellisyys, paradoksaalisuus, oivaltavuus, muodon hioutuneisuus sekä moniteemaisuus ja -tulkintaisuus.

Miten sananlasku eroaa aforismista?

Sananlaskun tekijä on tuntematon, kun taas aforismin kirjoittaja tiedetään. Aforismi sisältää usein myös sananlaskua subjektiivisemman väittämän, sananlasku kiteyttää yleisesti tunnustetun totuuden. Aforismeissa on enemmän oppineisuutta, sananlaskut ovat käytännönläheistä kansanviisautta.

 

Miten aforismit syntyvät?

Ks. erillinen kirjoitus.

 

Kuinka pitkä aforismi voi olla?

Yleensä aforismi on yhden tai kahden rivin mittainen. Kun pituus merkittävästi kasvaa, kadottaa teksti aforistisen luonteensa.

 

Kuinka lyhyt aforismi voi olla?

On olemassa jopa yksisanaisia aforismeja.

 

Mitä aiheita aforismi voi käsitellä?

Lähes mitä vain. Yleisiä ovat yhteiskunnalliset aiheet kuten politiikka, media ja ympäristökysymykset. Yleisiä ovat myös elämänviisauteen liittyvät asiat kuten tunteet, perhe, kasvatus, ikääntyminen ja elämänkatsomukselliset kysymykset.


Mitä keinoja ja tyylejä aforismi voi käyttää?

Lähes mitä vain: metaforaa, paradoksia, sanaleikkiä, dialogia... Aforismi voi olla esimerkiksi väitelauseen tapainen tai se voi esittää jonkin havainnon. Aforismin ei tarvitse olla yleiskielen mukainen tai noudattaa kielioppisääntöjä. Myös lyriikalle tyypilliset piirteet ovat aforismin perinteisiä keinoja.

 

Mikä on aforismisarja?

Aforismisarjaa on vaikea luonnehtia lyhyesti ja yksiselitteisesti, mutta sitä voisi kuvata aforismeista tai aforismintapaisista lauseista muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Ks. esimerkit.

Mikä on fragmentti?

Fragmentti on aforismia muistuttava teksti, mutta pitempi, eräänlainen pienoisessee. Ks. esimerkit.
 

 

Mitä voidaan sanoa aforismin historiasta?

Aforismi on maailman vanhimpia kirjallisuudenlajeja. Viisauskirjallisuutta kirjoitettiin jo pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Maailmanaforistiikan klassikkoja ovat muun muassa ranskalainen La Rochefoucauld (1613–1680) ja saksalainen Lichtenberg (1742–1799). Varhaisimmat suomenkieliset aforismit julkaisi tiettävästi J. H. Erkko vuonna 1899 teoksessaan Runoelmia ja ajatelmia. Ensimmäinen suomenkielinen aforismikokoelma, V. A. Koskenniemen Matkasauva, ilmestyi 1926. Maamme ensimmäinen aforismikokoelma julkaistiin kuitenkin jo tasan 200 vuotta aiemmin, Jacob Fresen Kårta Sede-Läror och Sede-Tillämpningar.

 

Keihin aforistikkoihin kannattaa tutustua?

Matkan aforistiikan ja aforistikkojen maailmaan voi aloittaa esimerkiksi tutustumalla antologioihin Aforismin vuosisata (1997) ja Tiheiden ajatusten kirja – uuden aforismin parhaat (2011). Niissä on näytteitä yhteensä noin 150 aforistikolta ja löydät varmasti sellaisia joista pidät. Verkossa aforistikkoja esittelee muun muassa Aforistiblogi.

 

Montako aforismia tarvitaan kokoelmaan?

Aforismikokoelmissa on keskimäärin 250–350 aforismia. On myös olemassa alle sadan aforismin ja yli tuhannen aforismin kokoelmia. Aforismien lukumäärää tärkeämpää on aforismien laadukkuus ja että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden.

 

Millainen on hyvä aforismi? Entä huono?

Aforismi kerää pisteensä kahdelta tuomaristolta: parhaimmillaan se on sekä kaunokirjallisesti laadukas että ajatuksena pätevä. Hyvä aforismi sisältää mielellään jonkin tuoreen ajatuksen ja se on tyylikkäällä ja oivaltavalla tavalla muotoiltu. Vastaavasti aforistiikka voi olla huonoa kaunokirjallisesti tai se voi olla huonoa ajattelua. Usein aforismin tekee huonoksi se, että aforismi toistaa saman ajatuksen, joka on sanottu jo monesti aiemmin. Kuitenkin on ansiokasta sanoa vanhakin asia uudella ja tuoreella tavalla.

 

Miten voin kehittyä kirjoittajana?

Lue paljon laadukasta aforistiikkaa ja muuta hyvää kirjallisuutta. Katsele ympärillesi, tarkastele elämää ja maailmaa avoimin silmin. Anna muistikirjojen täyttyä, kokoelman rauhassa kasvaa. Tee aforismeistasi vaihtoehtoisia muotoiluja, pohdi mikä olisi paras. Lue aforismejasi ääneen, kuuntele niiden rytmiä ja toimivuutta. Hanki itsellesi lukija, jolta saat palautetta aforismeistasi. Pohdi olisiko sinulle hyötyä aforismikurssista tai oppaasta (Markku Envall: Miten kirjoitan aforismeja). Rakasta aforismia, nauti hyvän lauseen tuottamasta mielihyvästä. Halua kehittyä kirjoittajana.

Miten saan aforismini julki?

Aforistiikan julkaisemisen perusmuotoja on oma aforismikokoelma eli kirja, jossa on tietyn henkilön aforismeja. Käsikirjoituksen valmistuminen ja sen saattaminen kirjaksi on yleensä vuosien projekti. Useat lehdet julkaisevat aforismisikermiä, erityisesti kulttuuri- ja kirjallisuuslehdet. Myös yleislehdet ja vaikkapa oman työpaikkasi, harrastusyhdistyksesi tai vastaavan lehti saattavat olla kiinnostuneita. Monet pitävät verkossa blogia, jossa julkaisevat aforismejaan, tai julkaisevat niitä Facebookissa tai Twitterissä. Voit myös tarjota aforismejasi aforismiaiheisiin blogeihin (esim. Aforismiblogi, Pro aforismi). Aforismijärjestöillä on ollut hankkeita, joissa on mahdollista saada aforismejaan julki muun muassa julisteina liikennevälineissä, postikorteissa, teepusseissa ja erilaisten taideprojektien yhteydessä.

 

HUOM! EDELLÄ OLEVAT VASTAUKSET OVAT VAIN LYHYITÄ JOHDATUKSIA KUHUNKIN AIHEESEEN. LAAJEMPI KUVA ON AINA MONIULOTTEISEMPI.

Lisätietoa aforistiikasta kiinnostuneille antavat muun muassa teokset:

Markku Envall: Suomalainen aforismi (1987, väitöskirja)

Markku Envall: Miten kirjoitan aforismeja (2011, kirjoitusopas)

Sami Feiring (toim.): Tiheiden ajatustenkirja – uuden aforismin parhaat (2011, antologia tieto-osioineen)
Sami Feiring: Lyhyesti sanomisen taide (2014, aforistiikan käsikirja)