Tommi Parkko Paimiossa kesäkuussa 2008. |
Runoilija ja
kirjallisuusvaikuttaja Tommi Parkko on tuttu aforisminkin ystäville. Hän toimi
vuosina 2004–2013 Paimion aforismipäivien vetäjänä, ja myös ajatus päivien
järjestämisestä oli hänen. Harva kuitenkaan tietää, että Parkko on kirjoittanut
aforistiikkaa. Vuoden 1997 Elävien runoilijoiden klubin vuosikirjassa
MotMot julkaistiin Tommi Parkon
aforismisarja Kirjallisuudesta.
Kirjallisuudesta
i
Suomalainen runous ei ole suurta.
Siitä ei ole syytä puhua.
ii
Paitsi Manner, Rekola.
iii
Suomalaiset kriitikot ja
esseistit ovat suuria. He ovat pelastuneet. He osaavat kirjoittaa
asiantuntevasti ja värikkäästi. He esittelevät suuren runouden ilosanomaa
pienille runoilijoille. Me kaikki luemme heidän kirjoituksiaan kylvyssä,
vessassa ja saunassa.
iv
Suomalainen runous asuu
Helsingissä. Sen puhelinnumero on salainen.
v
Turussa ja Tampereella ja Oulussa
ja Kouvolassa asuvat suomalaiset runoilijat. He juovat viinaa ja katsovat
jääkiekkoa televisiosta. Helsingissä asuu kriitikoita, avustajia, toimittajia,
kääntäjiä, kustantajia. Ei yhtään runoilijaa.
vi
Runoilija ainoastaan kirjoittaa.
Hän ei osaa muuta.
vii
Älä turhaan mainitse kustantajasi
nimeä.
viii
Suomalainen runous voi hyvin kun
minun runoni on julkaistu. Se on kriisissä kun minun runoni eivät kelpaa.
ix
Kirjallisuuskeskustelua käydään
vapaasti sitoutumatta mihinkään instituutioon. Nuori Voima on vapaa,
taiteellinen instituutio. Parnasso on vapaa, taiteellinen instituutio.
Keskustelua käydään mainitsematta nimiä. Sehän on nyt vähintä mitä kunnon
keskustelulta vaaditaan, tiukka asiallisuus.
On
kuin vesilasissa olisi suurikin myrsky. Pienestä runoudesta ei ole syytä
hermostua niin kovasti. Ettei vaan kustantaja hermostu ja lopeta lehden
julkaisemista. Illan tullen vompatit nousevat siivilleen ja lentävät kohti
laskevaa aurinkoa.
x
Onneksi suomalainen
kustantajamaailma on terve ja voi hyvin. Kustantaja kustantaa, kirjakauppa myy
ja kriitikot ovat täysin vapaita kuin sonnit laitumella. Meillä ei esiinny
epätervettä kilpailua eikä minkäänlaista monopoliasemaa ole nähtävissä. He
tarjoavat suomalaisille lukijoille monipuolista ja virikkeitä tarjoavia
kirjoja. Myöskään käännösrunoutta ei ole unohdettu.
xi
Suomessa on monipuolisia
kirjallisuuslehtiä.
xii
Lehdistöä on syytä kiittää ja
maksaa monipuolisesta kirjallisen maailman seurannasta. Se on kuin poliisi joka
näkee ja kuulee kaiken, mutta mitään ei kerrota.
xiii
Kirjallisuuskilpailut palkitsevat
nuoria, lahjakkaita runoilijoita. Että he voivat sijoittaa palkintorahan
tyylikkääseen arkkuun ja loistaviin peijaisiin.
xiv
Käännösrunous on vakava asia. Kun
maailma tuhoutuu ja ufot laskeutuvat palaneen planeetan pinnalle, he osaavat
ainoastaan suomea. Millainen kuva maailmanlyriikasta heille syntyykään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos kommentointi ei muuten onnistu, valitse Kommentti nimellä -valikosta vaihtoehto “Nimi/URL-osoite” tai “Nimetön”. Kiitos sinulle!